KK - Miri

Perjantaina pakkasin rinkan täyteen likaisia vaellusvaatteita ja kävelin tutisevin askelin bussiasemalle. Jokaiselle katukiveykselle astuessa pohkeet kyllä muistuttivat urakastaan lepoa huutaen. Sitä kyllä 11,5 tunnin bussimatkalla saivatkin! Bussissa viereisellä penkillä istui nainen tyttärensä kanssa ja syystä tai toisesta hän näki tarpeelliseksi ruokkia minua heidän eväillään. Ensin nainen antoi avaamattoman keksipaketin. Koska en kehdannut kieltäytyäkään, otin paketista yhden keksin ja annoin loput takaisin. Mutta ei, keksipaketti on sinulle tyttö! Meillä on täällä lisää. Kohta nainen survoi reppuuni väkisin omenoita! En enää loppumatkasta uskaltanut katsoa koko naista päin, esitin nukkuvaa ja yritin olla mahdollisimman huomaamaton, ettei hän viskelisi syliini enää lisää eväitä. Bussimatkalla ylitettiin sekä Malesian eri osien rajoja että Brunein valtion rajoja. Yhteensä kymmenen(!) kertaa piti nousta ulos bussista check pointeille Kyllä paukkui passiin leimoja... Tiesin kyllä, että Borneossa on pieni ja rikas öljyvaltio Brunei, mutta sen läpi ajellessa hämmästyin todella! Tiet oli täydellisessä kunnossa ja talot mielettömän hienoja. Bruneissa kansalaiset eivät maksa veroja, mutta heillä on silti ilmainen terveydenhuolto ja koulutus. Vallassa on ollut sama ökyrikas sulttaani jo vuodesta 1962 ja kansalaiset ovat enemmän kuin tyytyväisiä. No miksipä ei... Jokaisella Brunein rajanylityspaikalla oli valtavia julisteita kalterien takana istuvasta miehestä, joissa varoitettiin seurauksista, mikäli oleskelet Bruneissa ilman asianmukaisia lupia. Rikkaudet näemmä halutaan pitää tiukasti oman valtion kansalaisilla. Kaikenlaisia paikkoja sitä Aasiasta löytyykin...

Viikonlopun vietin Brunein rajan läheisyydessä Malesian puolella. Miri on niin ikään melko rikas ja moderni kaupunki, mikä yleensä - ja niin tässäkin tapauksessa- tarkoittaa tylsää hienojen ostoskeskuksien ja pikaruokaloiden täyttämää ympäristöä. Asumista ja ruokaa saa halvalla, mutta siinä kaikki mitä Mirillä on tarjota. Oletin, että näin hienosta kaupungista löytyisi kuntosali, mutta kahden tunnin taivaltamisen jälkeen hiki tuli ainoastaan kävelemisestä; yksikään löytämäni kuntosali ei ollut auki. Muita reppulaisia hostellissa on paljon, sillä Mirin lähellä on suosittu luonnonsuojelualue, minne monet ovat jatkamassa kaupungista. Pyykit on pesty ja jalat toipuneet; hyvän seuran vuoksi mukava viikonloppu, joskin tylsässä ympäristössä!