Kota Kinabalu

Niin vaan kaksi lentoa taas laskeutui onnellisesti maan kamaralle; pitäisköhän jo luovuttaa tämän lentopelon kanssa kun kerta toisensa jälkeen koneet vaan tuntuu pysyvän ilmassa! Pari uutta asiaa matkustuspäivältä taas "mitä ihmettä?!"-listaan. Manilan lentokentällä jokaisessa yleisessä vessassa oli naispuolinen siivoaja, joka tottakai huolehti vessojen siisteydestä, mutta myös ojensi seinässä olevasta telineestä käsipapereita kätensä pesseille ihmisille :D Noh, jostain kai tuolle älyttömälle ihmismäärälle on vaan töitä keksittävä... "Ei voi olla totta"- ajatus ponnahti seuraavan kerran mieleen Cebu Pacificin lennoilla, joilla pelattiin musavisaa. Lentoemännät lauloivat mikrofoniin pieniä pätkiä erilaisista biiseistä ja matkustajat saivat vastausvuoroja kättä heiluttamalla :D Filippiineillä ei lentoemännäksi näemmä pääse ainoastaan sirolla olemuksella ja nätillä naamalla, vaan jopa laulutaitoja vaaditaan!

Maanantaina maa vaihtui Filippiineistä Malesiaksi, valuutta pesoista ringgiteiksi, liikenne oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi, mopot massiivisiksi maastureiksi ja valtauskonto kristinuskosta islaminuskoksi. Katukuvaan ilmestyi siis autoja, joissa ei istu kuljettajan paikalla ketään sekä paljon huivipäisiä naisia :) Lento Filippiineiltä Borneon saarelle, Kota Kinabaluun, oli samalla hyppy ränsistyneestä aasilaisesta maisemasta moderniin kaupunkiin. Kota Kinabalu on todella puhdas ja siisti kaupunki, josta puuttuu aasialaiseen kaupunkiin kuuluva sekasorto. Rakennukset ja kadut ovat hyvin hoidettuja, ravintolat ja kahvilat todella epä-aasialaismaisen siistejä. Kuten arvata saattaa, alkoi löytyä niitä välillä kaivattuja reppureissaajiakin! Tiistaina kierreltiin muutaman dormikaverin kanssa kaupunkia, joka onkin simppeli ja helposti kävellen katseltavissa.

Huomenna rinkan pohjilta saa kaivaa ensimmäistä kertaa vaelluskamat esiin, kun edessä on mt. Kinabalun valloitus! Olin henkisesti valmistautunut siihen, etten ehkä pääsisi Kinabalu vuorelle, sillä majoitusta vuorelta suositellaan varattavaksi jopa puoli vuotta ennen vaellusta. Sain kuin sainkin sängyn vuorimajasta ja huomenna nähdään, mitä kahden viikon nuudelin syönti on tehnyt fyysiselle kunnolle! :)  Flipflopit siis rinkkaan ja trekkikengät jalkaan!